Seuraa Säästöpankkiryhmä

Talouden tunnelma positiivinen, mutta aiempaa varautuneempi

Lehdistötiedote   •   Syys 04, 2018 08:00 EEST

Suomen taloudessa vuoden 2018 alkupuolisko on sujunut odotusten mukaisesti - tunnelma on yhä positiivinen. On kuitenkin nähtävissä orastavia merkkejä voimakkaimman talousoptimismin hiipumisesta, vaikka työllisyyden koheneminen on jatkunut odotuksia selvästi vahvempana ja palkkasumma kasvaa reippainta vauhtia kymmeneen vuoteen. Maailmantaloudessa epävarmuus liittyy siihen, miten hyvin noususuhdanne kestää kiristyvän rahapolitiikan sekä kauppapolitiikan jännitteiden vaikutukset.

Pidämme BKT-ennusteemme vuosille 2018-2019 toistaiseksi ennallaan. Suhdannenäkymän negatiiviset riskit ovat kuitenkin kasvussa.

Kokonaistuotanto kehittynyt odotetusti, työllisyysloikka isoin yllätys

Suomen taloudessa vuoden 2018 alkupuolisko on sujunut pitkälti aiempien odotustemme mukaisesti. Viennin voimakkain veto on jo selvästi ohitettu ja myös investoinneissa tulevaisuuden kasvunäkymä on alenevalla trendillä. Sen sijaan kotimainen kulutuskysyntä tukee tänä vuonna talouskasvua edellisvuotta vahvemmin.

Pidämme BKT-ennusteemme vuosille 2018-2019 ennallaan: Vuonna 2018 talous kasvaa 2,8 % ja vuonna 2019 2,0 %. Vuoden 2018 osalta olemme hieman tarkistaneet investointien kasvuvauhtia alaspäin, mutta sillä ei vielä ole vaikutusta kokonaisennusteeseen. Vientinäkymän heikkenemisen olemme huomioineet jo aikaisemmissa ennusteissamme.

Työllisyyden kasvu on jatkunut ennakoitua selvästi vahvempana, minkä vuoksi odotamme työttömyysasteen alenevan 2018-2019 aiempaa ennustettamme ripeämmin. Työllisyys on kesän aikana kehittynyt jopa hämmästyttävän hyvin ja on odotettavaa, että kasvutrendi tasoittuu syksyn kuluessa. Tästä huolimatta voidaan sanoa, että työllisyyden merkittävä paraneminen on todellista ja hallituksen työllisyystavoitteen toteutuminen todennäköistä.

Talouden odotusilmapiiri maltillistunut

Vaikka emme vielä olekaan muuttaneet talouden perusennustettamme, näkymän epävarmuus on selvästi kasvanut. Merkkejä voimakkaimman talousoptimismin hiipumisesta on jo nähtävissä. Vaikka kuluttajien ja yritysten talousluottamus on mittauksissa yhä vankkaa, kotimarkkinoidenkin tunnelma vaikuttaa aiempaa varautuneemmalta: asuntokauppa käy, muttei odotetun vahvasti. Myös vähittäiskauppa kasvaa, mutta vauhti voi sielläkin olla jo hidastumassa.

Tunnelman varautuneisuus on sikäli yllättävää, että työllisyyden koheneminen on jatkunut odotuksia selvästi vahvempana ja palkkasumma kasvaa reippainta vauhtia kymmeneen vuoteen. Näyttää siltä, että kotimaiset toimijat tunnistavat maailmantalouden suhdanneriskit ja ymmärtävät niiden mahdolliset vaikutukset Suomeen. Kotitaloudet saattavat myös jo varautua korkotason nousuun, jolloin lisätienestejä käytetään myös säästämiseen eikä varsinaisia kulutusjuhlia nähdä. Kulutuskysynnän kasvulle ladatut odotukset voivat osoittautua liian koviksi.

Suurimmat suhdanneriskit tulevat Suomen ulkopuolelta

Kokonaisuutena maailmantalouden suurin epävarmuus liittyy siihen, miten hyvin noususuhdanne kestää kiristyvän rahapolitiikan vaikutukset. Yhdysvalloissa ohjauskorkoja nostettaneen ensi vuonna aina 3,25-3,50 prosenttiin, mikä voi olla jo USA:lle itselleenkin kasvua rajoittava taso. USA:n keskuspankin koronnostot ja taseen supistaminen kiristävät rahoitusolosuhteita myös globaalisti. Turkin valuuttakriisi osoittaa, miten nopeasti ulkomaisesta rahoituksesta riippuvainen maa voi kiristyvän likviditeetin oloissa ajautua suuriin vaikeuksiin. Vaikka Turkki ja Argentiina ovat oma lukunsa, haavoittuvia maita on silti muitakin ja mahdollisia ”tartuntavaikutuksia” on syytä seurata tarkasti. On hyvä huomata, että esimerkiksi Brasilian ja Etelä-Afrikan valuutat ovat jo heikentyneet yli kaksikymmentä prosenttia alkuvuoden huipputasoiltaan.

Suomen kannalta akuutein riski on kuitenkin, miten voimakkaasti maailmankauppa hidastuu kauppapoliittisten jännitteiden seurauksena. Vaikka kauppasota muhii ensisijaisesti USA:n ja Kiinan välillä, kansainvälisten arvoketjujen kautta näiden kahden jättiläisen keskinäisen nokittelun vaikutukset Eurooppaan ja Suomeen voivat olla hyvinkin merkittäviä.

Säästöpankkiryhmä edistää yksilön ja yhteisön taloudellista hyvinvointia. Tahdomme, että meidät tunnetaan rohkeudesta, asiantuntijuudesta ja intohimosta tehdä erinomaista asiakastyötä. Säästöpankkiryhmän muodostavat 23 paikallista Säästöpankkia sekä Helsingin Vallilassa toimiva Säästöpankkikeskus. Tarjoamme asiakkaillemme kattavien vähittäispankkipalvelujen lisäksi sijoittamisen, kodinvaihdon ja vakuuttamisen palveluja.

Säästöpankkiryhmä työllistää noin 1400 ihmistä eri puolilla Suomea. www.saastopankki.fi

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti

Agree With Privacy Policy