Seuraa Säästöpankkiryhmä

Markkinakatsaus: Suomi vajoaa – viisi lääkettä uuteen nousuun

Lehdistötiedote   •   Elo 23, 2013 09:00 EEST

”Suomi on kuopan pohjalla. Viime viikolla euroalueelta saatiin pitkästä aikaa plusmerkkisiä talouslukuja, mutta meille käänne ei vielä yltänyt. Näkemyksemme on kuitenkin toiveikas. Uskomme Suomen pinnistävän kasvuun viimeistään loppuvuonna”, arvioi Säästöpankkiryhmän markkinastrategi Miska Kuhalampi.

”Atlantin takana talouskasvulle on luotu hyvät edellytykset, ja ennen pitkää USA:n veto alkaa näkyä Suomenkin markkinoilla. Kuinka nopeasti ja kuinka paljon – se riippuu meistä itsestämme. Maailmantalouden veto ei yksin riitä, sillä se parantaa lähinnä suurimpien yritysten näkymiä ja lisää yhteisöveroja, ei työpaikkoja. Suomi tarvitsee myös kotimaista kasvua tukevia poliittisia päätöksiä. ”

Positiivinen skenaario – näillä viidellä lääkkeellä Suomi nousee

1. Maltillinen palkkaratkaisu ja palvelualojen toimintaedellytysten parantaminen.
2. Työelämän rakenteiden uudistus, mm. eläkeiän nosto, karenssipäivä sairasteluun ja järkevä yritysveron taso.
3. Kuntareformi, sote-sopu => tie julkisten menojen pienentämiseksi.
4. Euroalueen talouksien elpymisen jatkuminen ja kiihtyminen.
5. Em. tekijöiden luottamusta lisäävä vaikutus. Teollisuuden piilevät investointihalut muuttuvat teoiksi. Luottamus nostaa Suomen talouden taas kasvu-uralle. BKT jopa 2 prosentin kasvuun 2014.

Negatiivinen skenaario – mihin poliittinen päättämättömyys johtaa

1. Toteutuuko isojen lakkojen syksy à la pankkilakko 1990? Tuloksena tappioita ja epäluottamusta.
2. Eläkeratkaisuja lykätään ja veroja nostetaan lisää => Suomi kutistuu ja velkaantuu.
3. Kuntareformi kaatuu, ei sote-sopua => ei uudistumiskykyä.
4. Euroalueen pitkät korot nousevat USA:n perässä, Suomen talouden toimintaedellytykset kärsivät, luottokelpoisuusluokitus laskee ja näkymät heikkenevät entisestään.
5. Seuraukset: Työttömyys jatkaa nousuaan, pieniä palvelualan yrityksiä katoaa ALV-taakan alle. Suurten vientiyritysten tulokset paranevat maailmantalouden elpyessä, mutta työtä ei synny ja kotimarkkinat sakkaavat. BKT-kehitys 2014 on negatiivinen tai enintään 0 prosenttia.

Veronkiristykset iskevät erityisesti nuoria työllistäviin palveluihin

Suomi on murrosvaiheessa. Kasvussa ovat väärät asiat – valtionvelka ja verorasitus. Riski taantuman syvenemisestä on todellinen, ja tehdyt poliittiset päätökset vain kiihdyttävät laskukierrettä. Näitä ovat esimerkiksi palvelualan veronkorotukset ja edustuskulujen vähennysoikeuden poisto. Väärin suunniteltu verotus iskee erityisesti nuoria työllistäviin aloihin: viihteeseen, matkailuun ja ravintoloihin. Uhkana on nuorisotyöttömyyden paheneminen ja 1990-luvun virheiden toisto pienyrityskannan huvetessa.

Vaihtoehto palkankorotuksille – työpäivään puoli tuntia lisää

Suomen ongelmana on, että työtunteja tehdään liian vähän ja ne ovat liian kalliita. Tämä ajaa työpaikkoja halvempiin maihin. Tulosovun ehtona tuntuu kuitenkin olevan ansiotason nousu. Edullisimmin tämä voidaan toteuttaa venyttämällä työpäiviä. Tehtyjen työtuntien määrä nousee. Samalla nousee myös ansiotaso ja siinä sivussa yhteiskunnan tehokkuus. Talkoot hyvinvointiyhteiskunnan puolesta – puoli tuntia lisää päivään – on helpompi myydä kansalaisille kuin lomien leikkaus tai palkka-ale.

Syömävelka ei ole elvytystä – Suomen kiirehdittävä rakenneuudistuksia

Paljon puhutut rakenneuudistukset on toteutettava mahdollisimman pian. Muutoin niitä joudutaan tekemään Etelä-Euroopan malliin selkä seinää vasten, jolloin ne ovat rankempia ja hallitsemattomampia.

Julkista sektoria on kyettävä järjestelmällisesti supistamaan. Budjettiesityksen 6,8 miljardin euron lisävelanotto tarkoittaa, että menoja on jo 14 prosenttia enemmän kuin tuloja. Syömävelka ei ole elvytystä, eikä tämänkokoisia vippejä montaa kertaa rahoitusmarkkinoilta oteta. Menoja on pakko sopeuttaa uuden, mahdollisesti pitkäänkin hitaamman talouskasvun oloihin. Yli varojen eläminen tulee kalliiksi, jos korkotaso lähtee nousuun, kun luottamus Suomeen alkaa horjua.

Työvoiman tarjonta supistuu eikä Suomeen tehdä suuria teollisia investointeja. Talouskasvu on siksi täysin tuottavuuden kasvun ja yhteiskunnan kokonaistehokkuuden kasvun varassa. Julkisten palvelujen hankintoja on keskitettävä (Sitra: Suomessa 120 terveydenhuollon IT-järjestelmää 2010) ja kuntarakenne on lopultakin saatava vastaamaan sodanjälkeistä väestönkehitystä. Väkeä on vähennettävä nimenomaan kuntien hallinnollisista tehtävistä, mikä onnistuu helpoiten kuntien palvelurakenteita yhdistämällä.

Eläkemenojen vuosikustannukset yli 10 miljardia nykyistä suuremmat vuonna 2030?

Väki vanhenee ja eläkevastuiden kulurasitus työikäiselle väestölle kasvaa. Eläkerahastoista kerätyt varannot pienenevät nopeasti, jos tehtyjen työtuntien määrää ei lisätä, eläkkeiden tasoa alenneta ja eläkeikää nosteta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on laskenut, että Suomen eläkemenojen suhde BKT:hen kasvaa 15 prosenttiin 2010–2030 eli 23:sta 34 miljardiin euroon. Seuraavien 20 vuoden ajan eläkemenot kasvaisivat siis lähes 500 miljoonaa euroa joka vuosi. (Eläketurvakeskuksen taskutilasto 2012, 5.6.2012, sisältösivu 2).

Nykyään eläkerahastoissa on varallisuutta 135 miljardia euroa, joista maksettaisiin eläkkeitä 2030 mennessä 100 miljardia euroa. Jos tahti ei muutu, yksi sukupolvi imee eläkesäästöt tyhjiin. 1970-luvun jälkeen syntyneiden eläkkeet jouduttaisiin rahoittamaan tuloveroista Keski-Euroopan malliin.

Teollisuudessa nousua etsittävä kaivoksista ja raskaasta teollisuudesta

Nousevia teollisuudenaloja Suomessa voivat olla kaivostoiminta ja niihin liittyvä energiaintensiivinen metallin jalostus. Syrjäisen, työvoimaltaan kalliin maan kannalta pääomavaltainen tuotanto on kulutustavaratuotantoa kestävämpi ratkaisu, jos vain investointeja onnistutaan haalimaan.

Yrittäjyyteen, työntekoon ja riskinottoon kannustaminen on ainoa tie yritysten uuteen nousuun. Nokia-klusterin jäljiltä meillä on huomattava määrä pieniä kasvuyhtiöitä ja kokeneita elektroniikka-alan insinöörejä. Osa uusista yhtiöistä varmasti menestyy, mutta miten ne saadaan kasvamaan Suomessa mahdollisimman pitkään? Nykyverotuksella päädymme ”kasvattajaseuraksi” – yhtiöt myydään nuorina ulkomaille eikä kotimaisia pörssilistauksia tapahdu.

On kyseenalaista, miten paljon perinteiset elvytyskeinot, esimerkiksi rakennusalan tukeminen, lisäävät kasvua. Rakennustyömaillahan jo suuri osa palkkasummasta valuu maamme rajojen ulkopuolelle.

Ovatko palvelut ratkaisun avain? Synnytä lapsesi Suomessa, sijoita rahasi meidän kauttamme?

Uutta Suomessa ovat maamme kasvava suosio turistikohteena ja palvelualojen kasvu. Miten voisimme hyödyntää Suomen positiivista laatuimagoa ja laajentaa palvelutarjontaamme aasialaisille, venäläisille ja itäeurooppalaisille? Suomen tulevaisuuden kannalta palvelualojen kehitys on nyt avainasemassa. Työpaikkojen luominen on helpointa palvelualoille, koska kiinteiden investointien määrä on pieni.

Mahdolliset elvytystoimet on tehokkainta suunnata niin, että ne lisäävät suomalaisten ravintola-, matkailu- ja ohjelmapalveluiden suosiota ja hintakilpailukykyä. Erilaiset aukiolorajoitukset, raskaat lupamenettelyt, palvelujen valmiste- ja arvonlisäverot sekä kotitalousvähennyksen taso on otettava tarkasteluun.

Talouspolitiikan lähtökohtana tulee olla työllisyys, ei verojen lyhytaikainen maksimointi. Meillä on todellinen mahdollisuus kasvaa korkeatasoisten palveluiden tuottajana. Koulutusjärjestelmämme on jo käsite, terveydenhuollon laatuun luotetaan ja suomalaisilla on rehellinen maine, puhdas luonto sekä toimiva valvonta ja lainsäädäntö. Nämä meille itsestään selvät asiat ovat kuitenkin pitkälti hyödyntämättä palvelutuotannossa.

Nyt on syytä kartoittaa, miten näitä laatupalveluja, kuten yksityisiä koulutuspalveluja, terveydenhuoltoa ja rahoituspalveluja, voidaan tarjota ulkomaalaisille. Rehellinen raha on otettava vastaan.

Euroalueen taantuma hellitti ainakin hetkeksi – pitkät korot nousuun USA:n perässä?

Euroalueen talouden lasku hidastuu loppuvuoden aikana. Tänä vuonna talouskasvu on -0,2 prosentin tasoa, ensi vuonna toivuttaneen jo +1 prosenttiin. Kesällä työttömyys on hieman laskenut Portugalissa, Irlannissa, Espanjassa ja Italiassa, ja teollisuuden ostopäälliköt alkavat hiljalleen uskoa laskukauden loppumiseen.

Vuosi 2014 saattaa tuoda vakautta ja marginaalista kasvua. Euroalueen eteläosia on saneerattu jo useita vuosia. Irlannin ja Espanjan kilpailukyky ja edellytykset kasvuun lienevät jo joltain osin palanneet.

Vitkastelu rakenneuudistuksissa voi kuitenkin nopeasti syödä markkinoiden luottamuksen Italian ja Ranskan talouteen, mikä voi vetää korkoja ylöspäin. Pitkien korkojen nousu USA:n perässä suhdannesyistä voi omalta osaltaan pysäyttää kasvun rahoituskulujen nousun kautta. Uhkana on myös EU:ssa suunnitteilla oleva transaktiovero, jonka nopea toteuttaminen 2014 alussa voi viedä pohjan kasvulta.

Euroalueen kehityksen jarrut

Euroalue on likviditeettiloukussa. Rahapoliittinen elvytys valuu finanssi-instrumenttien hintoihin, mutta reaalisia, työllistäviä investointeja ei tunnu syntyvän, koska uskottava talousnäkemys puuttuu. Euroalueen väestö kutistuu ja investoinnit valuvat muualle. Verorasitus ja sääntely lienevät kovimpia maailmassa. Tarvitsemme nopeita ja päättäväisiä toimia sääntelyn vähentämiseksi.

Myös energiapolitiikan on muututtava. Euroalueen energiapolitiikassa on iso valuvika. Emme verota hiilidioksidin kuluttamista, vaan sen tuottamista. Näin eurooppalaisten hiilijalanjälki kasvaa, mutta teollisuus ja työpaikat siirtyvät vapaammille markkinoille ja kansalaisten saastuttava käytös jatkuu tuontitavaran turvin.

Euroalue alkaa jo menettää kilpailukykyä markkinatalousmyönteisemmille EU-maille: pienempi verorasitus ja joustavammat työehdot muuttavat painopistettä lännestä itään. Puola, Britannia, Romania, Bulgaria, Sveitsi, Ruotsi ovat jo kasvu-uralla. EU:n sisällä integroituva Itä-Eurooppa tarjoaakin parhaat kasvumahdollisuudet.

USA:n pitkät korot yli kolmen prosentin ennen joulua – vaikeuksia euroalueelle?

Uskomme USA:n talouskasvun kiihtyvän tämän vuoden 1,8:sta 2,8 prosenttiin ensi vuonna. USA kasvaa raaka-ainelöytöjensä ja energian viennin ansiosta: maa teollistuu uudestaan ja tuontiriippuvuus vähenee. Maailmanpolitiikan tasapainokin muuttuu, kun USA:n riippuvuus arabimaista, Venäjästä ja Venezuelasta päättyy, ja USA alkaa kilpailla näiden maiden kanssa energian tuottajana. Siirtolaisuus lisää maan väestönkasvua ja paine suurten ikäluokkien vanhuusmenojen hoidossa pienenee. Siirtolaisuus Euroopasta USA:han voimistuu, kun korkeasti koulutetut, mutta työttömät eurooppalaisnuoret muuttavat sinne.

Suhdannekehityksen jatkuessa positiivisena inflaatio alkaa näkyä USA:n pitkissä koroissa. Maailmantalous ei ole kuitenkaan varautunut nopeasti nouseviin pitkiin korkoihin. Uskomme USA:n 10-vuotisen koron nousevan 2,7 prosentin tasoltaan yli 3 prosenttiin ennen joulua. (Lisää koroista katsauksen lopussa).

Nyt katsotaan kortit valuutoissa – ohjaako USA:n dollari vieläkin maailman korkomarkkinoita, myös euroalueella? Jos dollari- ja eurokorkojen ero repeää kovinkin leveäksi (yli 1,5 prosenttia Saksan ja USA:n valtionlainojen välille), syntyy sijoittajille varmasti paineita myydä euroja ja ostaa dollarimääräisiä jvk-lainoja.

Jos euroalueen korot nousevat nopeasti USA:n perässä, voi vuodesta 2014 tulla euroalueelle jälleen vaikea. Velalla sijoittaneille saattaa tulla todella kiire purkaa salkkujaan, jos pohjalla olevan dollarilainan korot alkavat nousta. Bondimarkkinoilla voidaan nähdä myyntipaniikki ja arvojen notkahdus.

Kehittyvät markkinat eivät nyt houkuttele sijoittajia

Sijoittajien menneiden vuosien suosikki, kehittyvät markkinat, ei juuri houkuttele tällä hetkellä. Kiinan investointi-innon hidastuminen ja USA:n energiatuonnin väheneminen ajavat raaka-aineiden varassa toimivia talouksia ahtaalle. Poliittinen riski on nostanut päätään monissa maissa. Levottomuudet mm. Turkissa, Brasiliassa ja Egyptissä mietityttävät. Lisäksi Basel III -sääntely pakottaa pankit vähentämään muita kuin euro- tai dollarimääräisiä sijoituksia. Tämäkin imee pääomia kehittyviltä markkinoilta.

Osakemarkkinat kehittyvät suotuisasti, korkomarkkinat nousutunnelmissa

Maailmantalous vahvistuu USA-vetoisesti. Myös osa EU-maista alkaa toipua. Alueelliset painotukset suosivat länsimaita ja uskomme osakemarkkinoiden kehittyvän suotuisasti, kunhan syksyn europäätöksistä (Saksan vaalit, Kreikan lainojen uudelleenjärjestelyt) on selvitty. Korkojen varsin matala taso ja uhka korkojen noususta siirtävät korkorahaa osakkeisiin.

Poliittisen riskin vuoksi uskomme kehittyvien markkinoiden jäävän jälkeen länsipörssien noususta lähikuukausina. Suomalaiset osakkeet seurailevat tärkeimpien vientimarkkinoiden kehitystä. Jos nousu jatkuu, uskomme nousunvaraa vielä löytyvän myös Suomessa.

Korkomarkkinoilla ollaan selvästi nousutunnelmissa. USA:n ja Iso-Britannian talouden positiivinen kehitys tuo kasvavia inflaatiopaineita. Uskomme USA:n 10-vuotisen koron nousevan yli 3 prosentin tasolle jo ennen joulua, eikä 4 prosentin taso syksyllä 2014 ole mahdoton ajatus. Tämä vetää puolestaan Saksankin korkoa ylöspäin. 10 vuoden valtionlainojen korko on nyt 1,7 prosenttia, ja se voi nousta USA:n perässä yli 2 prosenttiin jouluun mennessä, mikä nostaisi koko euroalueen korkoja.

Jos korkojen nousu toteutuu, euroalueen inflaatio voi pudota alle 1 prosenttiin vuonna 2014. Niinpä, jos korot nousevat, euro nousee perässä ja raaka-ainehinnat laskevat, euroaluetta voi uhata inflaation sijaan deflaatio.

Lisätiedot:

Säästöpankkiryhmän markkinastrategi,
CFA Miska Kuhalampi,
puh. 010 436 6541,
miska.kuhalampi@saastopankki.fi

Liitteet:

Markkinakatsauksen mediaesitys elokuu 2013
Markkinakatsaus elokuu 2013 (pdf)

Säästöpankkiryhmään kuuluu 31 Säästöpankkia ja keskusjärjestö Säästöpankkiliitto. Omia konttoreita on 200, ja yhteistyön kautta asiakkailla on käytettävissään yhteensä lähes 400 konttoria, 200 palvelu- ja maksuautomaattia ja kaikki Suomen käteisautomaatit. Säästöpankkien päämääränä on edistää säästämistä ja asiakkaiden taloudellista hyvinvointia. Palvelun perusperiaatteita ovat asiakasläheisyys ja paikallisuus. Tavoitteena on jatkuva, kannattava kasvu ja vakavaraisuuden pitäminen turvatulla tasolla. Vuonna 2012 liikevoittoa kertyi 67,1 miljoonaa euroa, vakavaraisuus oli 22,1 % ja asiakasmäärä 588 500. www.saastopankki.fi

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti

Lähettämällä kommentin suostut siihen, että henkilötietojasi käsitellään Mynewsdeskin tietosuojakäytännön mukaisesti.