Seuraa Säästöpankkiryhmä

Rakkaalla rahalla on monta lempinimeä

Uutinen   •   Elo 30, 2016 07:00 EEST

Käteisen käytön vähentyminen voi vaikuttaa siihen, että lukuisat rahan lempinimet voivat olla pikkuhiljaa hiipumassa suomen kielestä ja murteista. Tämä kävi ilmi Säästöpankin käteiskyselystä, joka selvitti 30.6 - 15.8.2016 käteisen käyttöön liittyviä ilmiöitä ja käyttötapoja. Samassa kysyttiin myös rahan ja käteisen lempinimiä. Kyselyyn vastasi 3 959 suomalaista.

Säästöpankin käteiskyselyn vastaajien joukossa suosituimpia termejä rahalle ja käteiselle olivat cash, fyrkka ja massi. Seuraavaksi suosituimpia lempinimiä olivat mani, fyffe, pätäkkä, tuohi ja hillo. Rahan ja käteisen lempinimiä voi olla vaikea erottaa jossain tapauksissa toisistaan.

Rahasta yleisesti käytetään termejä kuten massi ja fyffe. Käteisen osalta muutamat kyselyyn vastanneista sanoivat, että normaalipuheessa he käyttivät virallisia termejä kuten setelit ja kolikot, mutta arkikielessä ja huumorimielessä ne muuttuvat helposti vaikkapa pinkaksi ja hiluiksi. Moni vastaaja kuitenkin myös painotti, etteivät käytä käteisestä tai rahasta koskaan muita kuin virallisia suomenkielisiä termejä.

Lempinimiä rakkaalle rahalle ja käteiselle on joka tapauksessa Suomessa edelleen paljon. Suomenkieliset ovat ottaneet käyttöönsä paljon ruotsinkielisiä termejä ja vääntäneet ne omiksi sanoikseen, esimerkiksi ruotsinkielinen fyrk-sana on yleinen suomenkielisten joukossa fyrkka-nimisenä terminä. Osa vastaajien suosikeista on selvästi murre- ja slangisanoja, jossain tapauksissa lempinimet on johdettu muista kielistä (erityisesti englannista) tai valuutoista – joista monet ovat euron käyttöönoton jälkeen jo jääneet historiaan virallisesta käytöstä. Osa oli suorastaan lyyrisiä (kts. koko lista). Osa vastaajista kommentoi, että muiden kuin virallisten termien käyttö on selvästi vähentynyt kortin käytön lisääntymisen takia ja että niitä kuulee enää harvoin.

Mitä sanoo asiasta pankkimies?

Someron Säästöpankin toimitusjohtaja Juhani Huupponen on pitkän linjan pankkimies ja ollut vuosikymmenten ajan suomalaisessa pankkitoiminnassa mukana. Hänelle suuri osa vastaajien antamista rahan lempinimistä oli tuttuja eri vuosikymmeniltä eri suomenkielen murteista.

- Yleisesti ottaen lempinimien keksiminen rahalle näyttää olevan katoavaa kansanperinnettä. Se on mitä ilmeisimmin vähentynyt käteisen käytön vähenemisen myötä. Minusta suomen rikas kieli on tältä osin valitettavasti hieman köyhtynyt, Huupponen kommentoi ja jatkaa:

- Paljon on rakkaalla lapsella kuitenkin nimiä. Jotkut listalla olleista termeistä tuovat mieleen jopa henkilöitä vuosien takaa. Itse käytän käteisestä lähinnä sanoja setelit ja hilut.

Yhtä termiä Huupponen ei listasta löytänyt.

- Olin 1980-luvun alussa töissä Rovaniemen Säästöpankissa. Hämmästelin aluksi, kun siellä puhuttiin jatkuvasti pörssistä. Junan tuomalle selvennettiin sen tarkoittavan rahakukkaroa. Terveisiä pohjoiseen.

Rahalla on pitkä historia

Virallisesti raha on yleinen vaihdon väline, arvon mitta, omaisuuden muoto sekä valuutta. Sen tärkein tehtävä on toimia yleisesti hyväksyttynä maksuvälineenä. Rahan voi vaihtaa hyödykkeisiin, eli palveluihin ja tavaroihin. Hyvältä maksuvälineeltä on aina vaadittu, että se on ollut helposti kuljetettavissa ja myös jaettavissa. Vuosisatoja sitten, ennen seteleitä ja kolikoita, vaihdonvälineenä käytettiin muun muassa oravannahkoja.

Konkreettisena rahana käytetään valtion viralliseksi määrittämiä, vaikeasti väärennettäviä seteleitä ja kolikoita. Nykyisin suurin osa kaikesta liikkeessä olevasta rahasta on bittejä pankkien tietokoneiden muistilevyillä.

Koska rahaa on aina tarvittu ja sillä on luonnollisesti ollut ihmisten elämään suurta merkitystä, se on myös vuosien saatossa saanut paljon lempinimiä suomenkielessä.

Myös Säästöpankin käteiskyselymme yhteydessä saimme paljon ihmisten lempinimiä rahalle ja käteiselle. Meille voi niitä edelleen lähettää. Tässä esiteltyinä suosituimmat lempinimet (suluissa mainintojen yhteismäärä) ja liitteenä on koko ns. sanakirja, jossa mukana ovat suomen- ja ruotsinkieliset ja muutkin termit yhdessä.

Kysymyksen asettelusta

Kysymys rahan ja käteisen eri lempinimistä kuului: Mitä muita nimiä käytät rahasta ja käteisestä? Mitään esimerkkivaihtoehtoja ei annettu nähtäväksi. Kaikki vastaukset olivat avoimia vastauksia, jotkut vastaajat antoivat vastauksessaan useammankin termin.

Vastauksia tuli tähän kysymykseen Etelä-Suomesta 320, Länsi-Suomesta 305, Pääkaupunkiseudulta 181, Itä-Suomesta 81, Pohjois-Suomesta 64 ja Keski-Suomesta 62.

Oheisessa luettelossa on termit ja suluissa niistä tehtyjen mainintojen lukumäärät.

Kymmenen suosituinta termiä olivat:

1.) cash (145)

2.) fyrkka (125)

3.) massi (117)

4.) mani (85)

5.) fyffe (79)

6.) pätäkkä (62)

7.) tuohi (58)

8.) hillo (57)

9.) hynä (46)

10.) paalu (26)

Muita suosittuja olivat: hilu (25), kahiseva (16), money (16), rahna (15), nappula (14), riihikuiva (13), "Oikea raha" (13) ja oravannahka (11).

Suosittuja olivat luonnollisesti myös viralliset termit kuten: euro (71), kolikot 57 (myös: kolsu, kolikoi), käteinen (42), valuutta (42), setelit (34), raha (12). Monet sanoivat käyttävänsä pelkästään virallisia termejä, mutta esimerkiksi euro- tai valuutta-termejä käytetään kuvaamaan myös puhekielessä laajemmin esimerkiksi käytössä olevaa rahamäärää.

Englannin cash-termistä johdettuja lempinimiä löytyi myös runsaasti: kässi (23), käshi (18), cashi (8), kätsy (8), cäshhi (6), käsh (5), cassi (5), käässi (4), käsbä (3), kääs (3), cäsh (2), käshbä (2), cässi (2), chäässi, cach, chäshä, kässy, käspä, kässä, käschi ja kächi.

Eurosta johdettuja lempinimiä olivat muun muassa eke (8), ege (4), eku (2), esko (2), eugen, eukka, eukki, eukko, euronen, oiro, juuro.

Jokseenkin suosittu oli myös vanha Suomen valuutta: markka (8).

Muista valuutoista kuvaamaan yleensä rahaa suosittuja olivat: taala (7), dollari (3), peseta, dinarit, rupla ja peso 

Katso koko lista alla olevasta dokumentista Säästöpankin käteiskysely 2016: rahan suosituimmat lempinimet

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti