Seuraa Säästöpankkiryhmä

​Parempi Suomi 2016: pääkaupunkiseudulla ollaan eri aatoksissa jeesin tarvitsijoista

Uutinen   •   Huhti 21, 2016 13:44 EEST

Säästöpankki kysyi maaliskuussa 2016 suomalaisilta, mitkä asiat edistäisivät parhaiten heidän kotipaikkakuntansa asukkaiden hyvinvointia ja ketkä tarvitsisivat eniten tukea. Vastauksia tuli yhteensä vajaat 2200. Pääkaupunkiseutulaiset olivat yleisesti ottaen tyytyväisempiä kotipaikkakuntansa tilanteeseen kuin muualla Suomessa asuvat vastaajat.

Säästöpankin Parempi Suomi 2016 -vastuullisuuskyselyssä ilmeni, että pääkaupunkiseutulaisten ajatukset tuen tarvitsijoista eroavat muusta maasta. Yleisesti ottaen pääkaupunkiseutulaiset ovat tyytyväisempiä kotipaikkakuntansa tilanteeseen kuin muualla Suomessa asuvat.

Erityisesti työllisyys- ja taloustilanteen, lähipalveluiden tason, lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien sekä nuorten opiskelupaikkojen ja työllistymisen koettiin metropoliasukkaiden keskuudessa olevan muuta maata paremmalla tasolla.

- Toisaalta pääkaupunkiseutulaiset taas kantavat enemmän huolta turvallisuudesta, asumisesta, maahanmuuttajien hyvinvoinnista ja vanhusten yksinäisyydestä, pääkaupunkiseudulla toimivan Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Tommi Rytkönen toteaa.

Vanhusten hoiva- ja hyvinvointipalveluiden tasossa, yleisessä ilmapiirissä ja yhteishengessä sekä auttamisen halussa ei huomattu merkittävää eroa muuhun maahan nähden.

Asumisen haasteita halutaan helpottaa
Parempi Suomi -kyselyssä ilmeni, että alueellista hyvinvointia parannettaisiin pääkaupunkiseudulla muuta Suomea enemmän eritoten asumiseen liittyvien ongelmien poistamisessa. Erityisesti vuokra-asuntotarjonnan parantaminen ja kohtuuhintaisten omistusasuntojen rakennuttaminen saivat vankan tuen pääkaupunkiseudulla.

Pääkaupunkiseudulla kannetaan huolta maahanmuuttajista
Lapsiperheiden osalta eniten eroa nähtiin suhtautumisessa maahanmuuttaja- ja pakolaisperheisiin, joilla on lapsia. Pääkaupunkiseudulla heidän tukensa tarve nähtiin tuplasti suuremmaksi kuin muualla Suomessa.

Nuorten osalta pääkaupunkiseutulaiset olivat muuta Suomea huolestuneempia päihdeongelmaisten perheiden nuorista, jotka eivät saa tukea kotoaan. Erot olivat selviä myös pakolaisnuorten ja maahanmuuttajaperheiden nuorten suhteen, joita pääkaupunkiseudulla haluttiin tukea muuta maata enemmän.

Osa voitosta paikalliseen hyvinvointiin
- Onhan se mukavaa, että säästöpankkiirina voi jakaa osan liiketoiminnan tuotosta paikallisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Viime vuotisen asiakasäänestyksen perusteella tukikohteeksi valikoituivat lapset ja nuoret. Tämän perustella jaoimme tukea muun muassa hyvinvointijärjestö WAU ry:n toimintaan. Tuen avulla WAU pystyy liikuttamaan noin tuhatta pääkaupunkiseudun lasta viikoittain lukuvuonna 2015-2016, Rytkönen kertoo ja jatkaa:

- Olemme myös lähteneet touhuamaan Oman muotoinen koti -hankkeen kanssa. Hanke on erittäin kiinnostava, sillä se etsii luovia ratkaisuja nuorten asuntopulaan. Tästä hyvä esimerkki on Palvelutalo Rudolf, missä nuoret asuvat edullisesti vuokralla ja viettävät sovitusti aikaansa vanhusten kanssa. Molemminpuolinen win-win -tilanne siis, vanhukset saavat piristystä ja nuoret helpotusta vuokra-asumiseen. Tukemme toivottavasti osaltaan mahdollistaa aiheen näkyväksi tekemisen.

Pienenä pankkina haluamme olla jatkossakin osa ympäröivää yhteisöämme, ja nyt saatujen tulosten perusteella kohdistamme tänäkin vuonna tukemme saatujen vastausten pohjalta juuri sinne, missä sitä tarvitaan, Rytkönen summaa.

Säästöpankkien historia ja vastuullisuuden tausta

Säästöpankit perustettiin 1800-luvun alkupuoliskolla rakentamaan parempaa Suomea. Suomi oli tällöin köyhä ja alkeellinen maa, jossa kaupungistuminen ja teollistuminen olivat vasta alkumetreillä. Ihmisten vähät rahat hupenivat helposti turhuuksiin tai ne varastettiin. Säästöpankeille kirjattiin tällöin lakiin yhteiskunnallinen missio: Säästöpankkien tehtävänä on auttaa suomalaisia hoitamaan talouttaan ja vaurastumaan. Samalla asialla olemme edelleenkin, maailma ympärillämme toki on muuttunut.

Alusta alkaen Säästöpankit ovat auttaneet suomalaisia myös jakamalla osan voitostaan paikallisille yhdistyksille, järjestöille ja toimijoille, jotka tekevät konkreettista työtä alueen hyvinvoinnin eteen. Säästöpankkien voittovaroilla on vuosikymmenten varrella tuettu lapsiperheitä, helpotettu vanhusten arkea, edistetty lasten ja nuorten harrastustoimintaa ja autettu syrjäytyneitä tai hätää kärsiviä

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti

Agree With Privacy Policy