Seuraa Säästöpankkiryhmä

Näin Suomi Säästää: Usko omaan talouteen pääkaupunkiseudulla sai kovimmat luvut seitsemään vuoteen

Uutinen   •   Loka 31, 2016 14:00 EET

Seitsemättä kertaa toteutettu Näin Suomi säästää -tutkimus osoittaa, että valtaosa kuluttajista uskoo oman taloutensa kehittyvän selvästi parempaan suuntaan ja samaan aikaan taloutensa hiipumiseen uskovien määrä on laskenut. Entistä useampi saa säästettyä tuloistaan ja ”pahan päivän” varalle säästäminen on vähentynyt.

Säästöpankkiryhmän tekemän Näin Suomi säästää -tutkimuksen mukaan kuluttajien uskossa oman talouden näkymiin on tapahtunut selvä muutos parempaan. Vastaajista liki 40 % uskoo taloutensa parantuvan seuraavan vuoden aikana, kun esimerkiksi vuonna 2014 osuus oli 24 %. Erityisesti pääkaupunkiseutulaiset uskoivat oman taloutensa kohentuvan. Niistä pääkaupunkiseutulaisista, jotka odottivat muutoksia omassa taloudessaan, kolme viidestä (60 %) sanoi odottavansa muutoksia nimenomaan työtilanteessaan tai tuloissaan. Taloutensa synkkenemiseen uskovien määrä on koko maassa laskenut 25 %:sta 19 %:iin – pääkaupunkiseudulla 23 %:sta 14 %:iin.

Pääkaupunkiseudulla säästetään muuta maata enemmän

- Vastoin ennakko-odotuksia, pääkaupunkiseudulla ei vain istuskella huolettomina lattekuppi kädessä, vaan omaa talouttaan pisimmälle suunnittelivatkin pääkaupunkiseutulaiset. Heistä joka toinen suunnitteli talouttaan pidemmällä kuin vuoden perspektiivillä, 34 % pidemmällä kuin kaksi vuotta. Pääkaupunkiseutulaisista 8 % elää fiiliksellä, tai kädestä suuhun – eikä suunnitellut omaa talouttaan lainkaan, sanoo Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Tommi Rytkönen.

Ylivoimainen enemmistö (91 %) vastaajista sanoo, että heillä jää jonkin verran rahaa säästöön. Säästämiskykyisten osuus on lisääntynyt selvästi kahdessa vuodessa: viime vuonna säästäjiä oli 84 % ja vuotta aiemmin 70 %. Alueellisesti ahkerimmat kuukausisäästäjät löytyivät pääkaupunkiseudulta, missä yli puolet säästi vähintään satasen kuussa (51 %). Yli 200 euroa säästämään kykenevien määrä oli noussut pääkaupunkiseudulla vuodessa 27 prosentista 32 %:iin.

- Pääkaupunkiseudulla ollaan maakuntia toiveikkaampia, sillä peräti 45 prosenttia uskoo vuoden 2017 olevan omassa taloudessa nykyisyyttä kivempi. Mielenkiintoista on myös se, että nimenomaan ”pahan päivän” varalle säästäminen on vähentynyt – ja kun kyvykkyys säästää vähän isompia summia on lisääntynyt, niin myös unelmien eteen säästäminen on kasvanut. Eli tästä voisi tehdä johtopäätöksen että kansalaisia ei pelota ihan niin paljoa kuin aiemmin, toteaa Rytkönen.

Kun pelko on väistynyt, vaurastuminen siintää entistä useamman silmissä

Suomalaiset ovat säästäjinä tunnetusti varsin varovaisia ja turvallisuushakuisia. Säästämismotiiveista tarve turvautua ”pahan päivän” varalle oli jälleen suosituin (31 %), mutta ei läheskään niin suosittu kuin viime vuonna (42 %). Samaan aikaan vaurastuminen ja jopa taloudellinen riippumattomuus siintää entistä useamman silmissä – nyt jo joka neljäs säästämään kykenevistä mainitsi nämä säästämisen syyksi, kun vuosi sitten osuus oli 16 %. Tässä pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä ei ollut merkittävää eroa.

- Kun pelko omasta tulevasta on hieman hellittänyt, ihmiset ovat uskaltaneet alkaa myös haaveilla hieman enemmän – kun vielä vuosi sitten pahan päivän varalle säästi pääkaupunkiseutulaisista 36 prosenttia, niin nyt osuus oli vain 27 %. Kaikkien vastaajien osalta asuminen tai ylipäänsä ”seiniin säästäminen” on motivaattorina nyt hieman ylempänä. Pääkaupunkiseudulla säästämisen tarve onkin maakuntaa suurempi, jos mielii lainakatto-oloissa hankkia oman kodin ilman vanhempien vakuuksia, ja toisaalta se on valtakunnan korkeimpien vuokrien oloissa myös kaikkien vaikeinta”, pohtii Rytkönen.

Suosituimmat säästämistavat ovat edelleen säästötili ja rahastosijoitukset. Pörssiosakkeita omisti joka neljäs – pääkaupunkiseutulaisista lähes joka kolmas (31 %). Kaikkiin ikäryhmiin kuuluvat säästävät ensisijaisesti itselleen.

- Joka neljäs pääkaupunkiseutulaisista kertoi säästävänsä lapsilleen, muut itselleen. Viime aikoina käyty keskustelu siitä, miten vanhemmat jeesailevat aikuisia lapsiaan entistä pidempään ei näy tässä. Uskon, että se näkyy välillisesti, nimenomaan säästämismahdollisuuksien kautta, pähkäilee Rytkönen.

Mistä sitten neuvot säästö- tai sijoituskohteen valintaan?

Pääkaupunkiseutulaiset ovat selvästi omatoimisempia siinä, millaisia tietolähteitä he käyttävät harkitessaan säästämis- ja sijoituskohteitaan.

- Pääkaupunkiseutulaiset nojaavat selvästi enemmän talousmediaan, blogeihin ja omiin verkostoihinsa – maakunnissa taas kuunnellaan tuttua pankkiiria enemmän kuin pääkaupunkiseudulla. Mukava osuus vastaajista kertoo silti, että pankeilla on sijoitusneuvonnassa vahva asema. Pääkaupunkiseudulla pankkeja useammin käännytään omien verkostojen puoleen. Voi olla, että Punavuoressa sosiaalisen median vaikutus on Punkalaidunta suurempi, mutta sitä tutkimus ei suoraan kerro, toteaa Rytkönen ja jatkaa:

- Äärimmäisen matala korkotaso ja epävarmahko sijoitusmarkkina ylipäänsäkin ovat myös muuttaneet suomalaisten kriteerejä sijoituskohteen valinnan suhteen – kulut ja rahaksi muutettavuus nousevat erityisesti pääkaupunkiseutulaisten rankkauksessa tuotto-odotuksen edelle, kertoo Rytkönen.

Pankkien käytössä eroja 

Pankkipalveluiden käytössä löytyi joitain eroja vastaajien kesken. Lainanottoon pääkaupunkiseutulaiset suhtautuvat vähän löysemmin rantein – kun noin 29 prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti välttävänsä lainoja ja luottoja kaikin keinoin, pääkaupunkiseudulla osuus oli 23 prosenttia. Pääkaupunkiseutulaiset käyvät myös konttorissa muita harvemmin.

- Kuluttajien odotukset ja asioinnin tarpeet ovat vuosien saatossa muuttuneet ja muuttuvat. Meillä asiakas voi jatkossakin valita itselleen sopivimman asiointitavan. Olemme aidosti kiinnostuneita asiakkaista ja uskomme, että se yhdistettynä henkilökohtaiseen kohtaamiseen luo meille mahdollisuuden erottua muista pääkaupunkiseudun pankeista. Meidän asiantuntijan voi kutsua vaikka kotiin, lähikahvilaan tai duunipaikalle, sanoo Nooa Säästöpankin liiketoimintajohtaja Tommi Grönlund.

Säästöpankkiryhmä teki Näin Suomi säästää -tutkimuksen nyt seitsemättä kertaa. Tutkimus toteutettiin syys-lokakuussa ja siihen osallistui lähes 3 000 suomalaista, joista lähes viidennes oli pääkaupunkiseudulta.

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti