Rikastuminen ja vaurastuminen kiinnostavat suomalaisia yhä enemmän. Säästöpankin tuore Säästämisbarometri selvitti, millaisella nettovarallisuudella ihmisen koetaan olevan Suomessa rikas.
Sosiaaliturvan uudistaminen, ns. sotu-uudistus, on usein nimetty ensi vaalikauden merkittävimmäksi poliittiseksi savotaksi. Varsinaisissa vaalikeskusteluissa sotu-uudistuksesta on kuitenkin puhuttu yllättävän vähän. Yksi syy tähän lienee sosiaali- ja terveysuudistuksen melkoisiin mittasuhteisiin paisunut kompastelu: soten kaaduttua jättimäiset reformit eivät ole järin korkeassa kurssissa.
Viime aikoina kansainvälisessä talouskeskustelussa suhtautuminen valtioiden velkaantumiseen on alkanut muuttua aiempaa sallivammaksi. Vaikutusvaltaiset taloustieteilijät ovat huomauttaneet, että kroonisesti matalien korkojen oloissa julkisen talouden velkaantuminen ei ole kovin vaarallista ja velkaantumisen aiheuttamat hyvinvointitappiot ovat todennäköisesti paljon luultua pienemmät.
Kuluva vuosi 2019 on alkanut korkosijoittajan näkökulmasta harmillisen tutuissa merkeissä. Taas jännitetään, milloin Saksan 10 vuoden korko, ”Bund yield”, painuu negatiiviseksi. Kirjoitushetkellä euroalueen riskitön korkokäyrä, eli Saksan valtionlainojen korot, ovat negatiivisia aina 9 vuoden maturiteettiin asti. Mistä tällainen epänormaali korkotaso johtuu? Tällä kertaa?
Kolmiosaisessa blogisarjassa Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesala kommentoi vaalikevään keskeisiä talousteemoja. Ensimmäisessä osassa kommentoidaan työllisyyden elpymistä.
Suomen talouden lähtökohdat vuoteen 2019 ovat hieman aiemmin arvioitua valoisammat, todetaan Säästöpankin tuoreessa suhdannekatsauksessa. Erityisen myönteistä oli keskeisten kysyntätekijöiden selvä piristyminen vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä. Myös työllisyyskasvu on jatkunut vahvana.
Sijoittajalle megatrendit tarjoavat niin mahdollisuuksia kuin haasteitakin. Yksi tärkeimmistä sijoittajan tarvitsemista taidoista on voittavien ja vahvimpien megatrendien tunnistaminen. Mutta ovatko kaikki megatrendit positiivisia sijoittajan näkövinkkelistä? Megatrendien vaikutuksien ulottuminen pitkälle tulevaisuuteen vaatii sijoittajalta pitkäjänteisyyttä.
Euroalueen suurin talous Saksa on viime aikoina joutunut painimaan odottamattoman voimakkaiden suhdanneongelmien kanssa. Vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä Saksan bruttokansantuote supistui 0,2%. Kyseessä oli ensimmäinen miinusmerkkinen vuosineljännes sitten alkuvuoden 2015. Ennakkotiedot vuoden viimeiseltä neljännekseltä tosin osoittavat loppuvuodelle pientä kasvua.
"Vuosi 2018 oli sijoittajille vuosi, jonka moni haluaisi unohtaa. Vuoden lopussa lähes kaikkien sijoitusluokkien tuotto oli miinusmerkkinen. Ainoana poikkeuksena olivat euroalueen ydinmaiden valtionlainamarkkinat ja muutama kehittyvien maiden osakemarkkina, esimerkiksi Brasiliassa”, kirjoittaa Sp-Rahastoyhtiön korkosalkunhoitaja Ilkka Laru tammikuun 2019 blogikirjoituksessaan.
Tilastokeskus on juuri julkaissut uuden väestöennusteen eli trendilaskelman Suomen väestön kehityksestä aina vuoteen 2070 saakka. Sitä voi hyvällä syyllä pitää vuoden tärkeimpänä ennustejulkaisuna, sillä Suomen demografinen kehitys vaikuttaa ratkaisevasti talouden pitkän aikavälin kasvuedellytyksiin, julkisen talouden kestävyysvajeeseen sekä eläkejärjestelmän vakauteen.
Suomen taloudessa vuoden 2018 alkupuolisko on sujunut odotusten mukaisesti - tunnelma on yhä positiivinen. On kuitenkin nähtävissä orastavia merkkejä voimakkaimman talousoptimismin hiipumisesta, vaikka työllisyyden koheneminen on jatkunut odotuksia selvästi vahvempana ja palkkasumma kasvaa reippainta vauhtia kymmeneen vuoteen.
Kuluvan vuoden alkaessa talousodotukset olivat erittäin korkealla ja maailmantalouden vahvan kasvun jatkumiseen suhtauduttiin hyvin luottavaisesti. Sittemmin on käynyt selväksi, ettei talouden nousukausi enää etenekään aivan viime vuotisilla ”jengoilla”. Varsinkin Euroopassa alkuvuoden kehitys on ollut tahmeanpuoleista.
Säästöpankki on nostanut kuluvan vuoden kasvuennusteensa 2,8 prosenttiin, sillä Suomen talouskasvu on säilynyt vahvalla tasolla odotettua pidempään. Vauhti uhkaa kuitenkin hiipua, kun maailmantalouden vetoapu heikkenee, pula osaavasta työvoimasta pahenee ja kotitalouksien velka rajoittaa kulutusta.
Vuoden 2018 alkaessa talouden suhdanneodotukset olivat poikkeuksellisen vahvat. Alkuvuoden toteutunut kehitys ei kuitenkaan ole vastannut odotuksia – varsinkaan Euroopassa – ja maailmantalouden kasvu näyttäisi olevan hidastumassa. Sinänsä kyse voi olla aivan normaalista heilahtelusta: nousukausiin mahtuu erilaisia ”minisyklejä”, joissa BKT-kasvu välillä vauhdittuu, välillä hidastuu.
Euroopan taloudessa vuoteen 2018 lähdettiin kovin odotuksin. Viime vuoden jälkipuoliskolla EU-komissio ja Euroopan keskuspankki, sekä kansainväliset talousorganisaatiot kuten IMF ja OECD, muuttivat näkemystään euroalueen talouskehityksestä aiempaa positiivisemmaksi. Alkuvuonna makrotalouden tunnusluvut ovat kuitenkin jääneet systemaattisesti odotuksia heikommiksi.
Työvoima ja pääoma ovat kaikkialla niukkoja resursseja. Niitä kannattaa käyttää ensisijaisesti aloilla, joiden tuottama arvonlisä on mahdollisimman suuri. Kehittyneissä teollisuusmaissa olisi mahdollista kohdentaa tuotantopanoksia myös matalan arvonlisän volyymituotantoon, mutta korkean koulutusasteen ansiosta niillä on suhteellinen etu vankkaa osaamista vaativilla aloilla.
Vuoden 2017 myönteisin uutinen oli työllisyyden kääntyminen selvästi ennakoitua voimakkaampaan kasvuun. Erityinen huolenaihe liittyy kuitenkin nuorten ja nuorten aikuisten työllisyyteen. Nuorilla aikuisilla näyttää olevan selvästi aiempaa enemmän vaikeuksia päästä työelämään kiinni.
Viime viikkoina pitkät korot ovat nousseet selvästi. Pitkien korkojen nousu kertoo, että markkinat odottavat joko talouskasvun tai inflaation - tai molempien - olevan kiihtymässä. Markkinoiden pelkona on, että keskuspankkien on edettävä rahapolitiikan kiristyksissä ennakoitua nopeammin talouden ylikuumenemisen välttämiseksi.
Vielä puoli vuotta sitten näytti, ettei yli 3 prosentin vauhtiin kiihtynyt BKT-kasvu ole kovinkaan työllistävää sorttia. Tyypillinen analyysi kuului, että elpyminen on tuottavuudella tehty. Hallituksen tavoitteleman 72 prosentin työllisyysasteen toteutuminen tuntui hyvin epätodennäköiseltä. Työllisyyden kasvuluvut kääntyivät syyskuusta alkaen kuitenkin aiempaa jyrkempään nousuun.
Talouden käänteisiin havahdutaan yleensä aina viiveellä. Niin nytkin. Suomen talouden elpymisestä on uskallettu puhua vasta tänä vuonna, vaikka käänne parempaan oikeastaan tapahtui jo vuoden 2015 lopulla. Aluksi toki kasvua syntyi lähinnä rakentamisen vilkastumisesta eikä kyse ollut vielä laaja-alaisesta suhdannenoususta.