Euroalueen suurin talous Saksa on viime aikoina joutunut painimaan odottamattoman voimakkaiden suhdanneongelmien kanssa. Vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä Saksan bruttokansantuote supistui 0,2%. Kyseessä oli ensimmäinen miinusmerkkinen vuosineljännes sitten alkuvuoden 2015. Ennakkotiedot vuoden viimeiseltä neljännekseltä tosin osoittavat loppuvuodelle pientä kasvua.
"Vuosi 2018 oli sijoittajille vuosi, jonka moni haluaisi unohtaa. Vuoden lopussa lähes kaikkien sijoitusluokkien tuotto oli miinusmerkkinen. Ainoana poikkeuksena olivat euroalueen ydinmaiden valtionlainamarkkinat ja muutama kehittyvien maiden osakemarkkina, esimerkiksi Brasiliassa”, kirjoittaa Sp-Rahastoyhtiön korkosalkunhoitaja Ilkka Laru tammikuun 2019 blogikirjoituksessaan.
Tilastokeskus on juuri julkaissut uuden väestöennusteen eli trendilaskelman Suomen väestön kehityksestä aina vuoteen 2070 saakka. Sitä voi hyvällä syyllä pitää vuoden tärkeimpänä ennustejulkaisuna, sillä Suomen demografinen kehitys vaikuttaa ratkaisevasti talouden pitkän aikavälin kasvuedellytyksiin, julkisen talouden kestävyysvajeeseen sekä eläkejärjestelmän vakauteen.
Suomen taloudessa vuoden 2018 alkupuolisko on sujunut odotusten mukaisesti - tunnelma on yhä positiivinen. On kuitenkin nähtävissä orastavia merkkejä voimakkaimman talousoptimismin hiipumisesta, vaikka työllisyyden koheneminen on jatkunut odotuksia selvästi vahvempana ja palkkasumma kasvaa reippainta vauhtia kymmeneen vuoteen.
Kuluvan vuoden alkaessa talousodotukset olivat erittäin korkealla ja maailmantalouden vahvan kasvun jatkumiseen suhtauduttiin hyvin luottavaisesti. Sittemmin on käynyt selväksi, ettei talouden nousukausi enää etenekään aivan viime vuotisilla ”jengoilla”. Varsinkin Euroopassa alkuvuoden kehitys on ollut tahmeanpuoleista.
Säästöpankki on nostanut kuluvan vuoden kasvuennusteensa 2,8 prosenttiin, sillä Suomen talouskasvu on säilynyt vahvalla tasolla odotettua pidempään. Vauhti uhkaa kuitenkin hiipua, kun maailmantalouden vetoapu heikkenee, pula osaavasta työvoimasta pahenee ja kotitalouksien velka rajoittaa kulutusta.
Vuoden 2018 alkaessa talouden suhdanneodotukset olivat poikkeuksellisen vahvat. Alkuvuoden toteutunut kehitys ei kuitenkaan ole vastannut odotuksia – varsinkaan Euroopassa – ja maailmantalouden kasvu näyttäisi olevan hidastumassa. Sinänsä kyse voi olla aivan normaalista heilahtelusta: nousukausiin mahtuu erilaisia ”minisyklejä”, joissa BKT-kasvu välillä vauhdittuu, välillä hidastuu.
Euroopan taloudessa vuoteen 2018 lähdettiin kovin odotuksin. Viime vuoden jälkipuoliskolla EU-komissio ja Euroopan keskuspankki, sekä kansainväliset talousorganisaatiot kuten IMF ja OECD, muuttivat näkemystään euroalueen talouskehityksestä aiempaa positiivisemmaksi. Alkuvuonna makrotalouden tunnusluvut ovat kuitenkin jääneet systemaattisesti odotuksia heikommiksi.
Työvoima ja pääoma ovat kaikkialla niukkoja resursseja. Niitä kannattaa käyttää ensisijaisesti aloilla, joiden tuottama arvonlisä on mahdollisimman suuri. Kehittyneissä teollisuusmaissa olisi mahdollista kohdentaa tuotantopanoksia myös matalan arvonlisän volyymituotantoon, mutta korkean koulutusasteen ansiosta niillä on suhteellinen etu vankkaa osaamista vaativilla aloilla.
Vuoden 2017 myönteisin uutinen oli työllisyyden kääntyminen selvästi ennakoitua voimakkaampaan kasvuun. Erityinen huolenaihe liittyy kuitenkin nuorten ja nuorten aikuisten työllisyyteen. Nuorilla aikuisilla näyttää olevan selvästi aiempaa enemmän vaikeuksia päästä työelämään kiinni.
Viime viikkoina pitkät korot ovat nousseet selvästi. Pitkien korkojen nousu kertoo, että markkinat odottavat joko talouskasvun tai inflaation - tai molempien - olevan kiihtymässä. Markkinoiden pelkona on, että keskuspankkien on edettävä rahapolitiikan kiristyksissä ennakoitua nopeammin talouden ylikuumenemisen välttämiseksi.
Vielä puoli vuotta sitten näytti, ettei yli 3 prosentin vauhtiin kiihtynyt BKT-kasvu ole kovinkaan työllistävää sorttia. Tyypillinen analyysi kuului, että elpyminen on tuottavuudella tehty. Hallituksen tavoitteleman 72 prosentin työllisyysasteen toteutuminen tuntui hyvin epätodennäköiseltä. Työllisyyden kasvuluvut kääntyivät syyskuusta alkaen kuitenkin aiempaa jyrkempään nousuun.
Talouden käänteisiin havahdutaan yleensä aina viiveellä. Niin nytkin. Suomen talouden elpymisestä on uskallettu puhua vasta tänä vuonna, vaikka käänne parempaan oikeastaan tapahtui jo vuoden 2015 lopulla. Aluksi toki kasvua syntyi lähinnä rakentamisen vilkastumisesta eikä kyse ollut vielä laaja-alaisesta suhdannenoususta.
Säästöpankkiryhmän Raha töihin –kyselyn mukaan nuoret kokevat, että kouluissa ei opeteta talousasioita riittävästi. Tahtoa raha-asioista oppimiseen nuorilla siis piisaa, mutta nykyisessä opetusohjelmassa tämä saa valitettavan vähän vastakaikua.
Suomen talouskasvu oli vuoden 2017 alussa erittäin ripeää, mutta vuoden edetessä vauhti on hieman tasaantunut ja viennin veto hidastunut. Kasvu on tuskin vielä pysyvämmässä hidastumiskierteessä, sillä maailmantalouden näkymä on loppuvuoden aikana kääntynyt uudelleen valoisampaan suuntaan. Erityisen myönteistä on kasvun laaja-alaisuus – yksikään merkittävä talous ei enää ole taantumassa.
Korkotaso on juuttunut ultramatalaksi ja sijoitustoiminnan tuotto-odotukset ovat viime vuosina yleisemminkin laskeneet. Silti suomalaisten omatoiminen säästäminen ja sijoittaminen ovat nyt ajankohtaisempia asioita kuin kenties vuosikymmeniin. Avaan seuraavassa kahta keskeistä perustelua.
Suomalaiset eivät ole kiinnostuneita sijoittamisesta tai säästämisestä, kertoo Säästöpankkiryhmän teettämä valtakunnallinen Säästämisbarometri 2017. Vaikka oman talouden tulevaisuus nähdään aiempaa valoisampana, suuri osa kokee säästämisen suurimmaksi esteeksi heikon henkilökohtaisen taloudellisen tilanteen.
Suomen talouden kasvuvauhti on viimeisen vuoden aikana selvästi piristynyt ja ollut huomattavasti odotuksia rivakampaa. Julkisessa keskustelussa kasvun vahvistumista on iloittu, mutta samalla ekonomistit ovat saaneet kuulla kunniansa - miksi tätäkään käännettä ei osattu ennustaa?
Suomen asuntomarkkinat ovat kasvaneet tänä vuonna ennustettua hitaammin. Käytettyjen asuntojen kauppamäärissä ei ole vielä tapahtunut suuria muutoksia viime vuosiin verrattuna. Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesalan mukaan vasta nyt makrotalouden mittarit alkavat olla siinä asennossa, jolloin asuntokaupassa voi alkaa näkyä selkeää vilkastumista.
Säästöpankkiryhmän alkuvuosi oli liiketoiminnallisesti erittäin onnistunut. Säästöpankkiryhmä vahvisti asemiaan Suomen pankkimarkkinoitten kärkikaartissa määrätietoisella asiakaskeskeisellä työllään. Säästöpankkiryhmän tulos ennen veroja oli 40,5 miljoonaa euroa. Tuotot kasvoivat 8,5 %